perjantai 25. toukokuuta 2012

En osaa jäädä.

Kumpa voisin jäädä.

"Ikävä jäädä ja ikävä mennä. Ikävä tänne, mistä olin vasta lähdössä ja ikävä perille. Tällä kertaa en osannut jäädä mutten olisi sitten halunnut mennä kotiinkaan. Olisin halunnut vain viipyä siinä, matkalla, ei-missään."

 Tekstin kirjoittaja osuu niin oikeaan. Voisinpa hetken olla en-missään ja sitten viisastuneena kertoa
viimein äidille mikä musta tulee isona ja kuinka onnellinen tulen olemaan. Onneksi mä sitä ennen osaan vielä nöyrästi kertoa ihmisille kysymyksiin tulevaisuudesta, että mä olen nuori ja mulla ei ole kiire mihinkään.

 Tai ainakaan ihan vielä, kyllä tässä ehtii vielä kupin kahvia juoda ennen paluumatkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti